Yhteisharjoittelua vol 2.

Heti kärkeen pahoittelut pitkäksi venyyneestä kirjoitustauosta (Sori Uku :) ). Mutta täällä arki on vain rullannut eteenpäin omalla painollaan ja päivät ja viikot kuluvat nopeaan... Kahdeksan viikkoahan täällä on eloa jo tullut täyteen ja ensi viikolla onkin jo kotimatka edessä. Aika on kulunut pelottavan nopeaan...

Ja jälleen kerran on sanonta "urheilija ei tervettä päivää näe" todistettu todeksi. Elämämme on tasapainoilua kovaa harjottelun ja hiukan liian kovaa harjoittelun välillä. Ja ihmiskeho on siitä mielenkiintoinen väline, että se kyllä sitten ilmoittaa jollakin tavoin, kun mennään sen hiukan liian kovan puolelle. Konkreettisesti meidän osalta tämä on totetunut parina kuluneena viikkona selkävaivoina. Ensin viime viikolla minä olin "vempassa" jumiutuneen selän takia. Ja nyt tällä viikolla, kun minä olen takaisin kehissä, on Kallen vuoro olla selkäpotilaana...

Mutta risteilyn jälkeen ennen sekävaivailuja meillä molemmilla toteutui todella hyvät treenijaksot. Minä treenailin viikon verran tanskalaisten Henrietten ja Annen kanssa. Tytöt ovat kaksikolla maratonmelonnnan hallitsevia maailmanmestareita, joten pääsin "spintterinä" treenailemaan vauhdikkaaseen ja kestävään seuraan. Henriette kilpaili myös Pekingissä yksiköllä, joten löytyy maratontytöistä vauhtiakin ;) Teimmein yhdessä todella hyviä harjoituksia. Taisimme kaikki kolme olla aika puhki viikon jälkeen... Tällä viikolla olen ollut vierailevana täntenä ruotsalaisten treeneissä.

Kalle ja Mika ovat treenailleet myös nimekkäässä ja vauhdikkaassa treeniporukassa. Porukasta löytyy niin olympiavoittajaa, maailmanmestaria ja muuten vain kovia melojia: esim. Eirik (mm. olympiavoittaja 2004 K1 1000m, hopeaa 2008 K1 1000m), Adam (mm. olypiavoittaja 2004 K1 500m), Anders (olympia 7. 2008 K1 500m ). Kallen kommentti treenivauhdista yhtenä päivänä oli, ettei harjoituksissa ole ollut tylsää kun rantamaisemat vaihtuvat nopeasti :)

(Ja jos joku eksyy Adamin nettisivuille ja lukee "SPRING TRAINING 2009" - postauksen, niin tiedoksi että Kallen lempinimi "345" tulee Kallen penkki tuloksesta. Kalle nimittäin nosti täällä yksi päivä penkistä 345 lb ja sai salilla respektiä :) )

Eli tälläistä tällä erää täällä rapakon takana! Pääsiäinen tekee tuloaan, mutta meidän ohjelmassa se ei paljoa näy. Treenailemme normaalisti ja alamme myös pikku hiljaa valmistautumaan kotiin lähtöön. Viimehetken shopailuja on vielä treenien ohessa suoritettavana, että halpa dollari -etu tulee varmasti käytettyä... Toivottavasti kaikki tavarat mahtuvat vielä laukuihin kotimatkalla...